Happi on herkästi reagoiva epämetalli, joka yhdistyy helposti moniin muihin alkuaineisiin ja muodostaa oksideiksi kutsuttuja yhdisteitä. Huoneenlämmössä sen tavallinen muoto on väritön ja hajuton kaasu, jonka molekyyleissä on kaksi happiatomia (O₂). Se muodostaa noin 21 prosenttia kuivan ilman tilavuudesta ja auttaa solujamme vapauttamaan energiaa ravinnosta. Kasvit, levät ja syanobakteerit täydentävät ilmakehän happivarastoja yhteyttämällä. Happiatomeja on myös kemiallisesti sitoutuneina vedessä ja monissa maankuoren mineraaleissa. Teollisuus saa happea pääasiassa erottamalla sitä ilmasta: kun ilma jäähdytetään nesteeksi, sen ainesosat voidaan erottaa niiden eri kiehumispisteiden perusteella. Happea käytetään potilaiden hengityksen tukena sekä teräksen valmistuksessa, jossa se reagoi sulan raudan ylimääräisen hiilen kanssa.