Teknetium

Teknetium on hopeanharmaa siirtymämetalli, jolla ei ole pysyviä isotooppeja: sen kaikki muodot ovat radioaktiivisia. Sitä syntyy luonnossa hyvin pieniä määriä, kun uraanin atomiytimiä halkeaa malmeissa, mutta nämä määrät ovat liian vähäisiä louhittaviksi. Käyttöön tarvittava teknetium tuotetaan ydinreaktioissa reaktoreissa tai hiukkaskiihdyttimissä. Lääketieteellisissä kuvauksissa käytettävää teknetium-99m:ää saadaan tavallisesti reaktorissa tuotetun molybdeeni-99:n hajotessa. Tätä lyhytikäistä isotooppia sisältävät yhdisteet kulkeutuvat tiettyihin kudoksiin, ja niiden lähettämän gammasäteilyn avulla erityiskamerat voivat kuvata luita ja elimiä. Sen puoliintumisaika on noin kuusi tuntia, joten radioaktiivisuus vähenee nopeasti. Teknetiumia on havaittu myös punaisissa jättiläistähdissä. Havainto tukee käsitystä siitä, että tähdissä syntyy uusia alkuaineita.